Naisten ja tyttöjen väkivaltaan liittyy monenlaisia mielikuvia ja myyttejä: tyttö on heikompi ja kykenemätön toimimaan väkivaltaisesti, nainen ei voi olla väkivaltainen omia lapsiaan kohtaan tai pienempikokoisena kohdella kaltoin kumppaniaan.

Väkivaltainen tyttö rikkoo sukupuoleen liittyviä erilaisia odotuksia, koska perinteiseen tyttökuvaan ei liitetä avoimen väkivaltaista ja aggressiivista käyttäytymistä.

Vaikka tyttöjen tekemä väkivalta on melko harvinaista, monet nuoret naiset ovat kuitenkin omaksuneet ympäröivästä kulttuurista aggressiivisia käyttäytymismalleja, joihin liittyvät väkivaltakulttuuri, päihteet ja kiusaaminen.

Mikä on tyypillistä tyttöjen väkivallalle?

Se on useimmiten sosiaalista, vuorovaikutuksessa ilmenevää ja kohdistuu ihmiseen, johon nuorella on jokin suhde.

Se voi olla haukkumista, pilkkaamista, läpsimistä, tönimistä, juoruamista, leimaamista tai eristämistä.

Se voi näyttäytyä nuoreen itseensä kohdistuvana väkivaltana: masennuksena, syömishäiriöinä, viiltelynä, syrjäytymisenä, pakkolaihdutuksena, ahmintana, pakkoliikuntana, epämukavina vaatteina tai yksipuolisena ruokavaliona

Ilmiö kytkeytyy tytöillä vahvemmin kuin pojilla heikkoon itsetuntoon ja masennukseen.

 Väkivaltaisten tyttöjen taustalla on enemmän traumoja ja kaltoinkohtelua. Erityisen haavoittavaa se on, jos trauman on aiheuttanut tytölle läheinen ihminen.

Tietoa Keijun varjo -toiminnasta

Keijun varjo -toiminta alkoi STEA-rahoitteisena hankkeena (2016–2018) ja jatkuu 2019 alkaen STEAn kohdennetun avustuksen turvin. Keijun varjo -toiminta ehkäisee tyttöjen ja nuorten naisten väkivaltaa, vahvistaa tunteiden tunnistamisen taitoja ja tukee kehittymistä aikuisuuteen. Kohderyhmänä ovat 15–28-vuotiaat nuoret sekä heidän parissaan työskentelevät asiantuntijat ja ammattilaiset.

Maria Akatemia toimii Keijun varjo -toiminnan hallinnoijana ja toteuttaa toimintaa yhteistyössä Helsingin, Espoon ja Tampereen Tyttöjen Talojen kanssa. Toiminnassa toteutetaan yksilö- ja vertaistoimintaa alueellisesti ja verkkovälitteisesti sekä koulutus- ja vaikutustyötä valtakunnallisesti.

Keijun varjo -toiminta pohjautuu Maria Akatemian Demeter-työhön, jossa on erikoistuttu naisen henkisen ja fyysisen väkivallan dynamiikkaan. Työ käynnistettiin psykoterapeutti Britt-Marie Perheentuvan johdolla RAY:n tukemana vuonna 2003.

Maria Akatemia on valtakunnallinen ja yleishyödyllinen asiantuntija- ja kansalaisjärjestö, joka edistää ihmisten ja yhteisöjen kestävää hyvinvointia. Olemme auttaneet neljäntoista vuoden aikana yli tuhatta naista omissa väkivallan kysymyksissä.

Tyttöjen Talot tarjoavat kulttuuri- ja sukupuolisensitiivistä toimintaa ja neuvontaa tytöille ja nuorille naisille erilaisissa elämäntilanteissa. Tyttöjen Taloilla on esimerkiksi avoimia kahviloita, keskustelu- ja harrasteryhmiä sekä yksilöneuvontaa. Tyttöjen Taloja on seuraavilla paikkakunnilla: Helsinki, Tampere, Espoo,  Oulu, Turku, Rovaniemi.
​
​
Lisätiedot Keijun varjo -toiminnasta: ​

Minna Savisalo, koordinaattori
Puh. 050 304 7455, minna.savisalo@maria-akatemia.fi 

Elina Lehtonen, ohjaaja
Puh. 040 554 8078, elina.lehtonen@maria-akatemia.fi

Emmi Kyyhkynen, ohjaaja
Puh. 040 554 8017, emmi.kyyhkynen@maria-akatemia.fi

Yhteistyössä:

Maria Akatemia ry
Helsingin Tyttöjen Talo
Espoon Tyttöjen Talo
Tampereen Tyttöjen Talo
Vantaan Tyttöjen Tila

Tutkimustietoa nuorten väkivallasta

Danielsson P. & Kääriäinen J. 2015. Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2015 -Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Helsingin yliopisto.

Fagerlund M., Peltola M., Kääriäinen J., Ellonen N. & Sariola H. 2013. Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset 2013. Lapsiuhritutkimuksen tuloksia. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 110. Poliisiammattikorkeakoulu. Tampere.

Honkanen P. 2010. Levottomat Tuhkimot. Etnografinen tutkimus nuorten tyttöjen suhtautumisesta väkivaltaan Levottomat Tuhkimot -tyttöväkivaltaprojektin keskusteluryhmässä. Helsingin yliopisto. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Erityispedagogiikka. Pro gradu -tutkielma.

Katero I. 2017. Female aggression - factors related to the seeking of help among young women. Laurea-ammattikorkeakoulu. Degree Programme in social services. Bachelor's Thesis.

Katero I. 2017. Nuorten naisten väkivalta ja avun hakeminen. Laurea-ammattikorkeakoulu.

Kavakka J. 2017. Nuorten naisten ja teini-ikäisten tyttöjen tekemä fyysinen väkivalta Suomessa. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma. Opinnäytetyö.

Kovanen T. & Pitkänen M. (toim.) 2014. Rispektii–Näkökulmia nuorten kohtaamaan perhe-ja lähisuhdeväkivaltaan. Ensi-ja turvakotien liitto ry.

Niemi J. 2010. Seurusteluväkivalta nuorten kokemana. Tampereen yliopisto. Sosiaalitutkimuksen laitos. Sosiologia. Pro gradu –tutkielma.

Näsi M. 2016. Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2016. Katsauksia 18/2016. Helsingin yliopisto Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti.

Olsen J. 2009. Väkivaltaiset tytöt. Selvitys tyttöjen fyysisestä väkivallasta. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Lapsi- ja nuorisotyö. Sosiaalialan koulutusohjelman opinnäytetyö.