Apua tyttöjen hankaliin tunteisiin ja väkivaltaan

Keittääkö sinulla joskus yli? Oletko huolestunut omista tunteistasi? Aiheuttaako väkivaltainen käyttäytyminen itsessäsi tai toisissa pahaa oloa? 

Väkivalta on aina väärin. Se on kuitenkin tavallinen ilmiö ja koskettaa monen ihmisen elämää tavalla tai toisella. On tärkeää tunnistaa väkivallan erilaisia muotoja ja hakea apua, mikäli omat väkivaltaiset tunteet ja teot huolestuttavat.   

Keneen väkivalta voi kohdistua? 
Väkivalta voi kohdistua esimerkiksi seurustelukumppaniin, lapseen, perheenjäseniin, kavereihin, tuntemattomiin ihmisiin tai eläimiin. Väkivalta voi kohdistua myös tekijään itseensä.  

Kuka voi olla väkivallan uhri tai tekijä? 
Väkivalta ei ole sukupuolesta riippuvaista. Väkivallan tekijä tai kokija voi olla nainen tai mies, tyttö tai poika. Kaikilla väkivallan kokijoilla ja tekijöillä on oikeus saada apua sukupuolesta, iästä, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta ihmisen ominaisuudesta riippumatta.  

Mitä väkivalta voi olla? 
Väkivalta voi olla esimerkiksi: 

fyysistä: raapiminen, pureminen, sylkeminen, ravistelu, työntäminen, töniminen, heittäminen, tukistaminen, luunapin antaminen, kiinni pitäminen, vääntäminen, kuristaminen, tukahduttaminen, läimäyttäminen, lyöminen, potkiminen, esineillä heittäminen, polttaminen 

henkistä: nettikiusaaminen, koulukiusaaminen, nimittely, arvostelu, mitätöinti, vähättely, syyllistäminen, kontrollointi, eristäminen, pilkkaaminen, halventaminen, kiristäminen, valehtelu, painostaminen, pakottaminen, mustasukkaisuus, uhkailu, tavaroiden hajottaminen, vainoaminen, yksityisyyden loukkaaminen 

– seksuaalista: ahdistelu, lähentely ja koskettelu vastoin toisen tahtoa, pettäminen, arvostelu, vertailu, painostaminen, pakottaminen, raiskaus  

– itseen kohdistuvaa: viiltely,  liiallinen päihteiden käyttö, uhkaava riskinotto, riskialtis seksuaalinen käyttäytyminen, pakkolaihdutus, ahminta, pakkoliikunta, yksipuolinen ruokavalio, eristäytyminen, itsensä rankaisu ja vahingoittaminen, itsemurhayritys 

Onko kiusaaminen väkivaltaa? 
Kyllä. Kiusaaminen voi olla sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa ja tapahtua esimerkiksi koulussa, harrastuksissa tai netissä. Koulun arjessa kohdataan paljon myös sellaista käytöstä, jota oppilaat eivät itsekään miellä varsinaisesti kiusaamiseksi, mutta joka voi kuitenkin aiheuttaa epämiellyttävää oloa: huorittelua, homottelua, eleiden, äänen ja tyylin pilkkaamista, niiden takia eristämistä tai vähättelyä.   

Mitä on seurusteluväkivalta? 
Seurusteluväkivalta on nuorten parisuhteessa tapahtuvaa väkivaltaa. Tyypillisesti seurusteluväkivalta on henkistä, esimerkiksi mustasukkaisuutta ja haukkumista, mutta se voi olla myös fyysistä tai seksuaalista, esimerkiksi seksiin pakottamista. Vaikka nuorten parisuhteet ovat usein aikuisten suhteita lyhytkestoisempia, ei se vähennä väkivallan vakavuutta ja vaikutuksia nuoren elämään.  

Millaisia vaikutuksia väkivallalla voi olla? 
Yksittäiselläkin väkivallanteolla on usein sekä välittömiä että pitkäaikaisia seurauksia uhrille ja hänen lähipiirilleen. Näkyvien fyysisten vaikutusten, kuten ruhjeiden ja mustelmien lisäksi väkivallalla voi olla ennen kaikkea pitkäkestoisia henkisiä vaikutuksia. Väkivallan uhrille saattaa muun muassa jäädä vakavia traumoja ja hän voi masentua ja kokea itsensä arvottomaksi. Uhrin ihmissuhteet kärsivät ja hän saattaa menettää luottamuksensa muihin ihmisiin. Myös uhri saattaa kokea syyllisyyttä ja häpeää tilanteestaan. 

Väkivalta satuttaa uhrin lisäksi aina myös tekijää itseään. Moni väkivaltaa käyttävä ihminen on itse tullut elämänsä aikana kaltoinkohdelluksi tavalla tai toisella. Väkivallan teko voi aiheuttaa esimerkiksi syyllisyyttä ja häpeää sekä vaikuttaa voimakkaasti tekijän läheisiin ihmissuhteisiin. Väkivaltaisesta teosta voi myös joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen. Alaikäinenkin nuori on lain mukaan korvausvelvollinen ja henkilökohtaisesti vastuussa teoistaan, mikäli hän syyllistyy väkivaltaan. 

Milloin kannattaa hakea apua omaan väkivaltaiseen käytökseen? 
Vaikka puhuminen omasta väkivaltaisesta käytöksestä hirvittäisi, ei silti kannata jäädä yksin. Mitä aiemmin selvität tilannetta, sen parempi. Apua kannattaa hakea, jos omat tunteet tai teot aiheuttavat huolta itsessä tai muissa. Yksin ei kannata jäädä, sillä tukea ja apua on saatavilla! 

Mistä voin hakea apua? 
Onko sinulla joku luotettava aikuinen, jolle voisit kertoa ajatuksistasi, teoistasi ja tunteistasi? Hän voi olla esimerkiksi sukulainen, opettaja, nuorisotalon työntekijä, sosiaalityöntekijä tai koulukuraattori. Myös esimerkiksi Tyttöjen Talot ja muut järjestöt ja tahot antavat luottamuksellista ja maksutonta apua ja tukea nuorille eri paikkakunnilla.   

Monelle voi olla helpointa aloittaa avun hakeminen erilaisista verkkopalveluista, kuten Keijun varjo –chatista, Nettiturvakodista tai päivittäin auki olevasta Sekasin-chatista 

Jos asut pääkaupunkiseudulla tai Tampereen alueella, voit tulla mukaan Keijun varjo -tunneryhmään, jossa saat tukea omien tunteittesi käsittelyyn. Ryhmässä jutellaan avoimesti ja luottamuksellisesti omista tunteista ja opetellaan tunnistamaan ja hallitsemaan niitä. Tarkoituksena on helpottaa omaa pahaa oloa arjessa itsen ja muiden kanssa.   

Maria Akatemian Avoin linja ja Naisenväkivalta.fi-hanke on tarkoitettu yli 18-vuotiaille naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Avoin linja -auttava puhelin päivystää tiistaisin ja torstaisin klo 16–18 ja perjantaisin klo 12–14 numerossa 09 7562 2250. Naisenväkivalta.fi-chat päivystää maanantaisin klo 12–15 ja keskiviikkoisin klo 15–18.