Väkivalta on aina väärin. Se on kuitenkin tavallinen ilmiö ja koskettaa monen ihmisen elämää tavalla tai toisella. On tärkeää tunnistaa väkivallan erilaisia muotoja ja hakea apua, mikäli omat väkivaltaiset tunteet ja teot huolestuttavat.   

 

Nuorten naisten tekemä väkivalta

Naisten väkivaltaan liittyy monenlaisia mielikuvia ja myyttejä: tyttö on heikompi ja kykenemätön toimimaan väkivaltaisesti, nainen ei voi olla väkivaltainen omia lapsiaan kohtaan tai pienempikokoisena kohdella kaltoin kumppaniaan.

Väkivaltainen nuori nainen rikkoo sukupuoleen liittyviä erilaisia odotuksia, koska perinteiseen tyttökuvaan ei liitetä avoimen väkivaltaista ja aggressiivista käyttäytymistä.

 

Keneen väkivalta voi kohdistua?

Väkivalta voi kohdistua esimerkiksi seurustelukumppaniin, lapseen, perheenjäseniin, kavereihin, tuntemattomiin ihmisiin tai eläimiin. Väkivalta voi kohdistua myös tekijään itseensä.  

 

Kuka voi olla väkivallan uhri tai tekijä?

Väkivalta ei ole sukupuolesta riippuvaista, kuka vaan voi olla väkivallan tekijä tai kokija. Kaikilla väkivallan tekijöillä ja kokijoilla on oikeus saada apua sukupuolesta, iästä, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta ihmisen ominaisuudesta riippumatta.

 

Mitä väkivalta voi olla?

Väkivalta voi olla esimerkiksi: 

- Fyysistä: läpsiminen, lyöminen, potkiminen, retuuttaminen, kuristaminen, esineillä heittely 

- Henkistä: uhkailu, manipulointi, kontrollointi, vähättely, raivoaminen, mykkäkoulu, nimittely

- Itseen kohdistuvaa: negatiivinen sisäinen puhe, armoton ja kriittinen suhtautuminen itseen, itsetuhoisuus, itsemurhayritys, omien tarpeiden laiminlyönti

- Sosiaalista: eristäminen, sosiaalisen elämän kontrollointi, syrjintä

- Seksuaalista: nimittely, pakottaminen, painostaminen, ahdistelu, raiskaus

- Taloudellista: rahankäytön kontrolloimista ja kieltämistä, varastamista

- Uskonnollista: henkisyyden tai uskonnollisuuden vähättely tai pilkkaaminen, tietynlaiseen käyttäytymiseen tai elämäntapaan pakottamista vetoamalla uskontoon

- Digitaalista: yhteydenpidon kontrollointi, puhelu- ja viestitietojen tutkiminen, sosiaalisen median käytön rajoittaminen, salakuvaaminen, kuvien levittäminen, sijaintitietojen valvominen

 

Onko kiusaaminen väkivaltaa?

Kyllä. Kiusaaminen voi olla sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa ja tapahtua esimerkiksi koulussa, harrastuksissa tai netissä. Koulun arjessa kohdataan paljon myös sellaista käytöstä, jota oppilaat eivät itsekään miellä varsinaisesti kiusaamiseksi, mutta joka voi kuitenkin aiheuttaa epämiellyttävää oloa: huorittelua, homottelua, eleiden, äänen ja tyylin pilkkaamista, niiden takia eristämistä tai vähättelyä.   

 

Mitä on seurusteluväkivalta?

Seurusteluväkivalta on nuorten parisuhteessa tapahtuvaa väkivaltaa. Tyypillisesti seurusteluväkivalta on henkistä, esimerkiksi mustasukkaisuutta ja haukkumista, mutta se voi olla myös fyysistä tai seksuaalista, esimerkiksi seksiin pakottamista. Vaikka nuorten parisuhteet ovat usein aikuisten suhteita lyhytkestoisempia, ei se vähennä väkivallan vakavuutta ja vaikutuksia nuoren elämään.  

 

Millaisia vaikutuksia väkivallalla voi olla?

Yksittäiselläkin väkivallanteolla on usein sekä välittömiä että pitkäaikaisia seurauksia uhrille ja hänen lähipiirilleen. Näkyvien fyysisten vaikutusten, kuten ruhjeiden ja mustelmien lisäksi väkivallalla voi olla ennen kaikkea pitkäkestoisia henkisiä vaikutuksia. Väkivallan uhrille saattaa muun muassa jäädä vakavia traumoja ja hän voi masentua ja kokea itsensä arvottomaksi. Uhrin ihmissuhteet kärsivät ja hän saattaa menettää luottamuksensa muihin ihmisiin. Myös uhri saattaa kokea syyllisyyttä ja häpeää tilanteestaan. 

Väkivalta satuttaa uhrin lisäksi aina myös tekijää itseään. Moni väkivaltaa käyttävä ihminen on itse tullut elämänsä aikana kaltoinkohdelluksi tavalla tai toisella. Väkivallan teko voi aiheuttaa esimerkiksi syyllisyyttä ja häpeää sekä vaikuttaa voimakkaasti tekijän läheisiin ihmissuhteisiin. Väkivaltaisesta teosta voi myös joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen. Alaikäinenkin nuori on lain mukaan korvausvelvollinen ja henkilökohtaisesti vastuussa teoistaan, mikäli hän syyllistyy väkivaltaan. 

 

Milloin kannattaa hakea apua omaan väkivaltaiseen käytökseen?

Vaikka puhuminen omasta väkivaltaisesta käytöksestä hirvittäisi, ei silti kannata jäädä yksin. Mitä aiemmin selvität tilannetta, sen parempi. Apua kannattaa hakea, jos omat tunteet tai teot aiheuttavat huolta itsessä tai muissa. Yksin ei kannata jäädä, sillä tukea ja apua on saatavilla! 

 

Mistä voin hakea apua?

Onko sinulla joku luotettava aikuinen, jolle voisit kertoa ajatuksistasi, teoistasi ja tunteistasi? Hän voi olla esimerkiksi sukulainen, opettaja, nuorisotalon työntekijä, sosiaalityöntekijä tai koulukuraattori. Myös esimerkiksi Tyttöjen Talot ja muut järjestöt ja tahot antavat luottamuksellista ja maksutonta apua ja tukea nuorille eri paikkakunnilla.   

Monelle voi olla helpointa aloittaa avun hakeminen erilaisista verkkopalveluista, kuten Keijun varjo –chatista, Nettiturvakodista tai päivittäin auki olevasta Sekasin-chatista 

Keijun varjo -tunneryhmiä kokoontuu sekä kasvokkain että verkossa videovälitteisesti. Ryhmässä jutellaan avoimesti ja luottamuksellisesti omista tunteista ja opetellaan tunnistamaan sekä säätelemään niitä. Lisäksi pohditaan syitä oman väkivallan taustalla ja etsitään vaihtoehtoisia tapoja toimia. Kasvokkain ryhmiä kokoontuu pääkaupunkiseudulla sekä Tampereella.

 

 

Tutkimustietoa nuorten väkivallasta

Danielsson P. & Kääriäinen J. 2015. Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2015 -Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Helsingin yliopisto.

Fagerlund M., Peltola M., Kääriäinen J., Ellonen N. & Sariola H. 2013. Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset 2013. Lapsiuhritutkimuksen tuloksia. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 110. Poliisiammattikorkeakoulu. Tampere.

Honkanen P. 2010. Levottomat Tuhkimot. Etnografinen tutkimus nuorten tyttöjen suhtautumisesta väkivaltaan Levottomat Tuhkimot -tyttöväkivaltaprojektin keskusteluryhmässä. Helsingin yliopisto. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Erityispedagogiikka. Pro gradu -tutkielma.

Katero I. 2017. Female aggression - factors related to the seeking of help among young women. Laurea-ammattikorkeakoulu. Degree Programme in social services. Bachelor's Thesis.

Katero I. 2017. Nuorten naisten väkivalta ja avun hakeminen. Laurea-ammattikorkeakoulu.

Kavakka J. 2017. Nuorten naisten ja teini-ikäisten tyttöjen tekemä fyysinen väkivalta Suomessa. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma. Opinnäytetyö.

Kovanen T. & Pitkänen M. (toim.) 2014. Rispektii–Näkökulmia nuorten kohtaamaan perhe-ja lähisuhdeväkivaltaan. Ensi-ja turvakotien liitto ry.

Niemi J. 2010. Seurusteluväkivalta nuorten kokemana. Tampereen yliopisto. Sosiaalitutkimuksen laitos. Sosiologia. Pro gradu –tutkielma.

Näsi M. 2016. Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2016. Katsauksia 18/2016. Helsingin yliopisto Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti.

Olsen J. 2009. Väkivaltaiset tytöt. Selvitys tyttöjen fyysisestä väkivallasta. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Lapsi- ja nuorisotyö. Sosiaalialan koulutusohjelman opinnäytetyö.