Kysy tyttöjen väkivallasta

Kysy ja vastaa -palstalla vastaamme tyttöjen ja nuorten naisten väkivaltaiseen käytökseen ja tunteisiin liittyviin kysymyksiin. Lähetä rohkeasti oma kysymyksesi tai viestisi, jos tuntemuksesi tai tekosi huolestuttavat itseäsi tai muita!

Kysymyksen voi lähettää nimettömänä tai nimimerkillä. Pyrimme vastaamaan kysymykseesi täällä mahdollisimman pian. Saatamme muokata kysymystäsi, jos siitä voi esimerkiksi tunnistaa henkilön tai se sisältää muuta julkaistavaksi sopimatonta. Halutessasi emme julkaise kysymystäsi tällä sivulla, vaan vastaamme sinulle yksityisesti sähköpostilla. Muistathan tällöin jättää meille toimivan sähköpostiosoitteesi!

Voit olla meihin yhteydessä myös Keijun varjo -chatin kautta maanantaisin klo 14-16 tai lähettämällä sähköpostia suoraan osoitteeseen keijunvarjo@maria-akatemia.fi.





Viestiäni ei saa julkaista tällä sivulla, vaan toivon vastausta sähköpostitse (muista jättää sähköpostiosoitteesi!)

Olen kohta 21-vuotias ja viime vklp:na tuli ylilyönti. Raavin poikaystävääni nii että vähä vertakin tuli. Olen huolissani, että olenko ihan hullu kun puran ahdistusta (joka tulee millo mistäkin) väkivaltana

Hei! Kiitos viestistäsi ja rohkeudestasi ottaa yhteyttä! Kuulostaa siltä, että oot lähettänyt viestisi ihan oikeaan paikkaan. Me Keijun varjossa autetaan ja tuetaan just sellaisia nuoria kuin sä!

Se, että sulla on herännyt huoli omasta väkivaltaisesta käytöksestäsi, on tosi tärkeä juttu. On paljon ihmisiä, jotka eivät välttämättä ymmärrä, etteivät kuvailemasi kaltaiset ylilyönnit kuulu mihinkään ihmissuhteeseen. Joku tyttö saattaa jopa ajatella, ettei poikaan oikeasti satu, jos häntä raapii tai lyö. Väkivalta on vahingoittavaa sekä sen kokijalle että tekijälle. Molemmat joutuvat kärsimään.

Et kertonut, mistä päin olet kotoisin, mutta ajattelen, että sä voisit todella hyötyä Keijun varjo -toiminnasta. Jos olet kotoisin pääkaupunkiseudulta, niin meillä on alkamassa kaksi tunneryhmää ensi syksynä, joista toinen Helsingin ja toinen Espoon Tyttöjen Talolla. Ryhmät ovat maksuttomia ja luottamuksellisia. Ja niitä ohjaavat tosi mahtavat tyypit! Moni nuori on saanut ison hyödyn siitä, että on ollut mukana tunneryhmässä. Ennen ryhmää tavataan ohjaajaa muutaman kerran kahden kesken.

Jos sun koti on jossain muualla päin Suomea, niin toivottavasti nuorille suunnattua apua on tarjolla sun omalla kotipaikkakunnalla. Luuletko, että uskaltaisit kertoa asiasta jollekin tutulle ja luotettavalle aikuiselle, esim. terveydenhoitajalle, kuraattorille tai nuorisotyöntekijälle? Ammattilaisen kanssa voisi pohtia, millaista apua ja tukea sä voit saada omasta kaupungistasi. Monissa paikoissa on onneksi tarjolla matalankynnyksen keskusteluapua nuorille.

Keijun varjo -chat päivystää kesäkuun loppuun saakka maanantaisin klo 15-17 tällä verkkosivustolla, jos haluat tulla vielä juttelemaan sinne.

On raskasta elää sen tunteen kanssa, että pelkää tekevänsä toiselle tai itselle pahaa. Apua on saatavilla, eikä yksin tarvitse tätä asiaa ratkaista. Sä ansaitset saada tukea ja muista, että oot tärkeä ja arvokas just tuollaisena kuin olet!

 

Aina, kun minua ahdistaa pahasti, suutun, huudan, uhkailen ihmisiä ja rikon tavaroita. Viimeksi löin poikaystävääni. Hän sanoi, että jättää minut, jos ikinä enää lyön. Minulla on ollut hankala lapsuus, enkä halua oikeasti satuttaa ketään, mutta en mahda sille mitään kun ärsyttää joskus ihan kamalasti. En käytä alkoholia kuin harvoin, ja riehunut olen vain selvin päin.

Pitääkö tämän takia mennä lääkäriin vai onko jotain helpompaa keinoa?

Ei muuten ole kaikki arvostelu tai vertailu väkivaltaa, kuten väitätte nuoret-kohdassa. Eikä pettäminen. Älkää sotkeko asioita!

Hei!

Kiitos viestistäsi. Onpa hyvä, että kirjoitit tärkeästä kysymyksestäsi meille viestin. Kerroit, että kun sua alkaa ahdistaa, niin alat käyttäytymään uhkaavasti/väkivaltaisesti. Kerroit myös, että sun lapsuudessa on ollut hankaluuksia.

Olet oikeilla jäljillä, kun nostit tuon lapsuusasian esille. Monesti perimmäiset syyt omalle väkivaltaiselle käytökselle löytyvät omasta lapsuudesta. Jos on joutunut kokemaan kaltoinkohtelua esimerkiksi perheessään, voi käydä niin, että nuoruudessa ja aikuisuudessa päätyy tekemään samanlaisia tekoja muita kohtaan kuin mitä itse on joutunut kokemaan. Perheessä tapahtuva väkivalta vaikuttaa aina myös lapsiin, vaikka se tapahtuisi puolisoiden välillä. Olemme tosi pahoillamme, jos olet joutunut kokemaan pahoja asioita lapsena.

Sinä et ole paha ihminen, vaikka olet tehnyt vääriä tekoja. Väkivalta haavoittaa aina myös tekijää – ei vain uhria. Ensimmäinen askel toipumisessa on se, että ymmärtää toimivansa väärin ja että on aito halu muuttaa asioita parempaan suuntaan. Väkivaltainen käytös aiheuttaa paljon häpeää ja syyllisyyttä. Sen vuoksi moni kärsii hiljaa yksin vaikeiden tunteiden kanssa. Mutta onneksi sinulla on riittänyt rohkeutta ottaa yhteyttä! Voit olla ylpeä siitä!

Kysyit, pitäisikö sinun mennä lääkärille vai onko asiaan jotain helpompaa keinoa. Suosittelemme lämpimästi, että kerrot tästä asiasta jollekin ihmiselle, johon voit luottaa. Hän voi olla esimerkiksi lääkäri, oman koulun kuraattori, terveydenhoitaja tai vaikka tuttu nuorisotyöntekijä. Tärkeintä on nyt, ettet jää nyt yksin! Valitettavasti helppoja ja nopeita tapoja päästä irti väkivaltaisesta käyttäytymisestä ei ole olemassa, vaan toipuminen on monen kohdalla pitkä prosessi. Onneksi on kuitenkin erilaisia tapoja, miten rauhoittaa itseään, kun vihan ja raivon tunteet alkavat nousta. Niistä voi olla apua alussa, mutta moni tarvitsee ammattilaisen tukea ja apua, jotta väkivaltaisen käytöksen syyt tulevat perattua pohjia myöten. Toivoa on, älä anna periksi!

Kannustamme myös, että juttelet asiasta poikaystäväsi kanssa. Väkivaltainen käytös ei kuulu mihinkään ihmissuhteeseen. Anteeksipyyntö ja selitys tapahtuneelle ovat varmasti paikallaan. Ja lupaus ja toiminta siihen, että olet todella valmis hakemaan itsellesi apua asiaan. On myös hyvä juttu, ettet juurikaan käytä päihteitä, sillä ne voivat alentaa kynnystä käyttää väkivaltaa.

Kommentoit myös Nuorelle -sivulla olevaa tekstiä, jossa kerrottiin erilaisista väkivallan muodoista. Kerroit, että mielestäsi kaikki arvostelu, vertailu tai pettäminen ei ole väkivaltaa. Nuo väkivallan muodot oli niputettu sivulla seksuaalisen väkivallan alle. Lista ei ole kattava, emmekä suinkaan väitä, että kaikki arvostelu ja vertailu on väkivaltaa. Listalla on lueteltu asioita, joita väkivalta voi esimerkiksi olla. On hyvä muistaa myös, että väkivallan raja on monesti veteen piirretty viiva. Toinen voi kokea myös arvostelun, vertailun tai pettämisen väkivaltana itseään kohtaan.

Jos tuntuu, että haluat vielä jutella asiaan liittyen, on Keijun varjo -chat auki kesäkuun ajan joka maanantai klo 15-17. Jos olet kotoisin pääkaupunkiseudulta, niin ensi syksynä Helsingin ja Espoon Tyttöjen Taloilla on alkamassa tunneryhmät nuorille naisille, jotka kamppailevat samojen kysymysten kanssa kuin sinä. Mukaan ryhmiin voi hakea jo nyt!

Toivomme sinulle kaikkea hyvää ja jatka rohkeasti eteenpäin avun hakemisessa!

 

Oon 21-vuotias nainen Länsi-Suomesta. Odotan ekaa lastani ja oon alkanu pohtia äkkipikaisuutta. Tuntuu, et mun pinna palaa tosi nopeesti. En oo lyönyt ketään, mut huudan ja heitän tavaroita lattialle, ku suutun. Pelkään, et kiukustun tulevalle vauvalle ja vahingoitan sitä jotenki. Mistä raivarit johtuu? Pelottaa, et vauva ei oo turvassa mun kaa… 🙁

Moi! Kiitos yhteydenotostasi. Onneksi olkoon vauvan odotuksen johdosta! Se on hieno juttu! Odotusaika ja vanhemmuus ovat täynnä kysymyksiä  ja on tosi tärkeätä, että et jää niiden asioiden kanssa yksin - varsinkaan jos olet huolissasi vauvan turvallisuudesta. Moni meistä ihmisistä on omassa lapsuudessa joutunut kaltoinkohdelluksi tai hylätyksi tavalla tai toisella. Näistä kokemuksista johtuvat vaikeat tunteet voivat jossain tilanteessa kärjistyä niin, että ihminen saa hallitsemattomia raivareita, heittelee tavaroita ja huutaa. Väkivaltaan on kuitenkin saatavilla apua! Yksin ei tarvitse eikä saa jäädä. Kehottaisin sinua ottamaan asia rohkeasti puheeksi äitiysneuvolassa. Neuvolan kautta on mahdollista saada juttelutukea ja muutakin apua kotiin, jos sille on tarvetta. Jos asut Turun suunnalla, niin suosittelen lämpimästi, että olet yhteydessä Turun Tyttöjen Taloon, jossa on toimintaa nuorille äideille (linkki). Nuoret äidit -toiminnassa äideillä on mahdollisuus vaihtaa kokemuksia muiden samanikäisten ja samassa elämäntilanteessa olevien kanssa.

Kaikkea hyvää sulle ja vauvalle!

Mun ex poikaystävä sanoi, että mä oon hullu, kun heitelin ja paiskoin tavaroita esim puhelin, tuoppi, lautasia yms suutuspäissäni. En halua olla hullu, mitä mun pitäis tehdä?

Hyvä kun kysyit! Et ole yksin näiden fiilisten ja tekojen kanssa, vaan monet miettivät samanlaisia asioita kuin sinä. Tällainen käytös ei kuulu mihinkään ihmissuhteeseen. Suuttua saa ja olla vihainen, ja ne ovatkin ihmiselle tärkeitä tunteita eikä niitä tarvitse väistää. Se ei kuitenkaan anna oikeutta muiden tai itsensä satuttamiseen ja huonosti kohtelemiseen. Tavaroiden paiskominenkin on väkivaltaa. On ymmärrettävää, että käytöksesi aiheuttaa syyllisyyttä ja pahaa mieltä myös sinulle itsellesi. Kun sinua seuraavan kerran alkaa suututtaa, lähde mieluummin vaikka pois koko tilanteesta ja rauhoittumaan. Jos mittarisi välkkyy punaisella koko ajan, kannattaa hakea apua vaikka Keijun varjon chatista tai tunnetaitoryhmistä. On hienoa ja rohkeaa, että uskalsit kertoa tästä! Voit olla ylpeä itsestäsi 🙂

Olen tosi yksinäinen.  Minua on kiusattu vuosia eikä mulla ole ystäviä. Huomaan ajattelevani monista ihmisistä negatiivisesti ja toivovani heille pahaa. Pelkään, että joku päivä räjähdän täydellisesti enkä pysty hillitsemään silloin itseäni. En tiedä, kenen kanssa minun pitäisi puhua tästä. 

Mahtavaa, että otit tilanteesta kopin ennen kuin mitään on päässyt tapahtumaan! Moni tuntee yksinäisyyttä ja se onkin luonnollista ja normaalia. On ymmärrettävää, että jos ei saa hyvää muilta ihmisiltä, on sitä vaikea antaa itsekään. Silloin voi helposti tuntua siltä, ettei kukaan välitä sinusta. Muistathan kuitenkin, että olet tosi tärkeä juuri sellaisena kuin olet, eikä kukaan ansaitse tulla kiusatuksi. Asiat voivat muuttua. Olisi tärkeää, ettet jää yksin vaan puhut tilanteestasi jollekin turvalliselle henkilölle, kuten vanhemmillesi, koulun terveydenhoitajalle tai opettajalle. Ympärilläsi on paljon ihmisiä, jotka välittävät sinusta ja jaksamisestasi. Apua saat myös Keijun varjon chatista tai tunnetaitoryhmistä sekä muilta auttavilta tahoilta. Esimerkiksi Tyttöjen Talo voi olla hyvä paikka uusien ystävien ja turvallisten aikuisten löytämiseen.